Minä Olen
Olen Umayya Abu-Hanna, ja synnyin 1961 Israelissa palestiinalaisperheeseen. Opiskelin Haifan Ylipistossa kolme vuotta, jonka jälkeen muutin Suomeen vuonna 1981.
Aloitin opintoni Helsingin Yliopistossa 1983 ja olin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen ja edustajiston jäsen. Vuonna 1988 tulin valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon ja toimin kiinteistölautakunnan jäsenenä. Valmistuin Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1992.
Yhdeksänkymmentäluvulla olin radio- ja televisiotoimittaja. Opetin myös journalismia ja olin Helsingin Ammattikorkeakoulun radio- ja televisioilmaisulinjan vetäjänä. Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta olen kirjoittanut esseitä, kirjoja ja kolumneja mm. Helsingin Sanomiin, Suomen Kuvalehteen ja Metro-lehteen.
Olen kaksivuotiaan tytön yksinhuoltaja. Perheemme asuu onnellisesti Helsingissä ja kuljettaa rattaat kerrostalon hississä. Vaikka tyttäreni on kaksikielinen, suomi on se kieli, jolla hän puhuu yksin. Minulle suomi oli kuudes oppimani kieli ja on ollut ns. valtakieleni, eli kieli jolla elän ja työskentelen, kohta 28 vuotta.
Minulla on kaksi passia, eurooppalainen ja aasialainen, ja adoptiotyttärelleni on vielä afrikkalainenkin passi. Näin keväällä syömme yhdessä mämmiä.
Politiikkaa on se, miten elää elämänsä. Jokaisen valintojen takana on arvomaailmaa, jota voidaan kutsua ideologiaksi tai poliittiseksi näkemykseksi.
Aktiiviseen poliittiseen elämään olen osallistunut eri muodoissa niin, että se tuntuu omalta ja sopivalta. Viime EU-vaaleissa vuonna 2004 sain 12 730 ääntä ollen Vihreiden neljänneksi suosituin ehdokas. Saan sekä kotona että Vihreissä ajatella, ilmaista ja toimia juuri kuten näen parhaaksi. Yhteistyön ja toisten kunnioittamisen olen kuitenkin oppinut kovemmassa koulussa, kaksivuotiaan käsittelyssä.
Jaa FacebookissaUmayya Abu-Hanna
Taiteiden maisteri
Kirjailija, lehtori, tutkija
–> Lataa Umayyan CV kokonaisuudessaan PDF-tiedostona täältä..
sulla on meidän perheen äänet ya bint baladna
Olen päättänyt äänestää Sinua!
Äänestän sinua puhtaasti puolueesi ja IRC-gallerian vaalikoneessa olleen kynnyskysymyksen perusteella. Vaikuttaisi siltä että olet etsimäni ARVOLIBERAALI ehdokas.
ehdokkaalla on 1) puoluetausta josta pää-arvot tulevat- tai perusvire, 2) omat mielipiteensä 3) se miten hänen mielipiteensä suodattuvat median kautta 4) oma persoona.
vaalikoneet ovat x ihmisten tekemät kysymysket. ne ovat rajallisia. lopullinen päätös kannattaa tehdä intuitiivisesti. kukaan ei ole (onneksi) kenenkään klooni, mutta hyvä kun löydämme samantyyppistä ajatusmaalimaa ja energiaa. kiitos tuesta teille jokaiselle!
Juuri tuollaista voimakastahtoista, monikulttuurista ja fiksua naista Euroopan parlamentti tarvitsee! Sinulla on ehdottomasti ulkosuomalainen ääneni täältä Adrianmeren rannalta, toivottavasti monen muun äänen lisäksi.
Kävin juuri antamassa ääneni sinulle, olet upea nainen ja juuri sinunlaisia ihmisiä tarvitaan EU:ssa!
ulkosuomalaisilla ja suomenulkkareilla on sama positio : suomi + toinen maa = ymmärrys, rakkaus ja kriittisyys kahta kulttuuria kohtaan. mutta eniten ulkopuolisuuden, kaipuun, elämän haurauden ja postiviitisen asenteen merkitys ja ymmärrys yhdistää.
Minäkin olen päättänyt äänestää sinua, Umayya! Onnea matkaan- saisimmepa sinunlaisesi naisen nyt vihdoinkin kansallisen ja eurooppalaisen politiikan eturiviin!
Huomenaamulla menen konsulaattiin äänestämään sinua!
ymmärrys, rakkaus ja kriittisyys
mikä on ulkopuolisuuden kaipuu?
mikä on kriittisyys?, suomalaista kulttuuria kohtaan, suomalaisuutta kohtaan,
päätösten tekeminen intuatiivisesti; nyt tuntuu,että tarvitsisi päättää…
abu-hanna sinun ei äänestäjissä on jopa sinuakin korkeamminkoulussa olleita, ja paljon
Hei. Maahanmuuttajista on kiva lukea, varsinkin pärjänneistä. Jos et olisi vihreitten ehdokas, äänestäisin sinua, ääneni taitaa mennä Freddy van Wonterghemille, mamu hänkin.
Onko sinulla kommenttia Halla-ahon Scripta-kirjoitukseen, teillä tuntuu olevan eri käsitys tapaamisenne kulusta.
Moi, kivat sivut sulla! Vaimon kanssa ollaan paljon tutkittu sun ajatuksia ja tykätään kovasti, varsinkin noille rasisteille pitää olla kovana. Ne osaavat olla monesti Sisukasta porukkaa.
Hienoa, että lähdit ehdolle - ja haluamme lisää noita sun videoajatelmia, jossa juttelet Hallan eli Jussin kanssa!
Oliko sulla jo galtsusivut olemassa?
Äänestin! Oli vaikea päättää, Vihreillä tuskin oli yhtään vähemmän potentiaalista ehdokasta listallaan. Mutta päätin, että asenteesi ja positiivisuutesi ansaitsee sen. Ilahduin sinusta niinkin paljon, että tulin kommentoimaan
Hei
Oletko Amnestyn toiminnassa millään tasolla mukana?
Amnestyn toiminnassa olen ollut vuodesta 1983 vaiken ole nyt jäsen kun olen mukana hyvin monessa vastaavanlaisessa organisaatiossa.
Tiedonsiirto, kriittisyys, ihmisoikeudet on tärkeä ajaa myös jokaisen työssä ja arkielämässä. Palestiinalaistaustani, ja arabina oleminen lännessä
trakoittavat sitä, että kuulun myös niihin ryhmiin jotka ovat jo Amenstyn listalla.
Hei Umayya,
onneksi löysin sivusi eilen. Tosin pienen seikkailun kautta. En ole puolueihminen ja tässä tapauksessa tänään antamani ääni on osoitettu fiksulle ihmiselle, joka osaa yhdistellä asioita hyvin, yllätyksellisesti sekä analyyttisesti huomaten eri aspekteja eri yhteiskunnallisissa ilmiöissä.
Kiitos myös hupaisista aamun kokoomusaiheisesta blogista!
Äneni lentää huomenna kohti Suomea!
Hei,
Äänestin eilen numeroa 223.
Ihailen sinua monesta syystä, mutta en vähiten siitä että puolustat suomalaisten turkistarhaajien elantoa, vaikka kyseessä on Pyhä Hopeakettu muille vihreille.
Voisit tosin harkita uudelleen kantaasi Veikkaukseen, koska kyseessä on vanhakantainen ja epäeurooppalainen instituutio. Ulkomaiset vedonlyöntifirmat lisäisivät ruohonjuuritasolla työllisyyttä.
Sait nauramaan! En ihan puolusta turksitarhausta per se. Mutta on oltava johdonmukainen myös eettisesti, ei voi lopettaa ainoastaan tarhat jossa on eläimiä joilla on turkiksia ja jättää höyhenillä ja villalla peitetyt oman onnensa nojaan.
Kaikki tarhaus on saatava eettisetä pohjaa ja meidän on pohdittava miten maapallo kokonaisuutena toimii. On vähän naivi jopa epä-eettistä ajaa ainoastaan turkiseläinten oikeudet. Kaikkien oikeudet ovat tärketä, tukiksella ja ilman : kantasuomalaisten, saamelaisten, siirtolaisten ja myös rasistienkin!
Kiitos äänestä,
t. karvainen muttei ihan turkinen
Heh, hyvä että sain nauruhermoja kutitettua. Tuolla “puolustamisella” viittasinkin siihen että Irc-gallerian vaalikoneessa sanoit ettet kieltäisi turkistarhausta, ja oman näkemykseni kannalta otin tämän tarhaajien elantonsa puolustamisena. Mielestäni pointtisi ovat hyviä, ja annetaan ihmisten tehdä työtään eikä ainakaan suljeta tarhoja. Mieluummin löydetään sitten vaikka oikeita tapoja toteuttaa asiat.
Hei,
Miten olet ajatellut järjestää adoptiotyttäresi hoidon, jos sinut valitaan? Reissaako lapsi mukana? Mietin vaan tilannetta lapsen kannalta ja näkökulmasta, että millainen vaikutus vallinnallasi tulisi olemaan hänen elämäänsä. Varmasti olet pohtinut asiaa perinpohjin, sillä onhan adoptio kaiketikin ollut yksi elämäsi tärkeimmistä - ellei peräti tärkein - tapahtuma, puhumattakaan siitä, miten tärkeä tuo tapahtuma lapselle on.
No tämä asia on vaan yksi pieni (tai suuri) sivujuonne, mutta adotioisovanhempana asia sattuu kovastikin kiinnostamaan minua.
Onnea ja menestystä vaaleissa ja elämässä yleensäkin.
Saat huomenna ääneni! Toivottavasti riittää äänet tällä kertaa!
kiitos utelias,
ennen kuin suostuin edes ehdokkaaksi, lähdin vihreiden kanssa brysseliin tyttäreni kanssa ja vietimme muutaman päivän kaunpungissa ja parlamentissa. matka ei ollut minulle ensimmäinen kuten ei strasbourgissakaan. mutta nyt olimme 2 vuotiaan kanssa ja vasta kantapäänkautta koettuna tyttären kanssa tiesin, että elämä ja työ myös brysselissä voisivat muuttua kodiksi.
kun itse on syntynyt muualla perhekäynnit ovat tarkoittaneet matkat amsterdamiin, haifaan ja kanadaan. lapseni peruskoti on hänen äitinsä, minä. hän sattuu olemaan erittäin onnellinen ja helppo matkustaja. kun hän on myös täysin kaksikielinen (mikä on sekin koti ja turva), matkoilla kommunikointi ei katkea missään ja lastenhoito löytyy suomeksi tai englanniksi. olemme olleet nyt 7 ulkomaanmatkalla jolloin hän on ollut joka ikisellä. ja nyt kun on lauantai hän istuu sylissä ja odottaa, että tietokone sessio loppuu. lapio ja hiekka odottavat.
Kiitos vastauksesta. Hiekkaa ja lapiota on muuallakin kuin Suomessa. Onnea matkaan suuntautuivat matkat sitten minne tahansa!
kiitos ajatuksista. tyttöni ei ole enää adoptiotyttö eikä mustatyttö. hän on nyt tyttäreni joka saa hyvässä ja pahassa kasvaa abu-hanna suvun perinteissä.
terveisiä adoptiopennuille jotka kasvavat uteliaan suvun perinteessä!
suomi on pieni, niin maailmakin. sitä tajuaa kun ns. kv-lasten kanssa puhuu suomea. ja elämä on lyhyt.
mutta niin kaunis.
Heipparallaa taas!
Kävin äänestämässä ja sinua tietysti! Toivon sinulle hyvää vaalimenestystä ja tietysti vihreheille noin yleisesti myös.
Ja näin se on, että omaa adoptiolapsenlastani en minäkään ajattele mitenkään ihonvärin tai adoption kautta, vaan kyllä suhde ensihetkestä alkaen on ollut kuin omaan biologiseen lapsenlapseen, joita minulla myös on. Eli lapsi on tuntunut “omalta” heti alusta asti ja aivan kuin hän olisi aina - siis syntymästään asti - kuulunut perheeseen ja sukuun.
En ole ollenkaan mitenkään hyvin perillä politiikasta sen paremmin Suomessa kuin EU:ssa, mutta äänestänyt vaaleisssa yleensä kyllä olen. Jonkinlainen intuitio ehkä ohjaa kulloistakin ehdokasvalintaani, joka kyllä jo vuosia on edustanut vihreitä. Jotenkin nyt tuntui siltä, että sinulla on sellaisia arvoja elämässäsi, jotka ovat lähellä omia elämänarvojani. Tässä siis lyhyesti perustelutkin valintapäätökselleni.
käivmme lapseni ja hänen ystävänsä kanssa puistossa tänään vaalikahville. eikä voinut olla ajattelematta, että onnellinen ihminen joka on sinut itsensä kanssa pystyy rakantamaan maailmaa, ottamaan kritiikkiä vastaan ja olemaan reilu. jos haluaa muuttaa maailmaa on pyrittävä tekemään mahdollisemman monta ihmistä onnelliseksi. pelokjen ja katkeruuden poistaminen on erittäin tärkeä. naivilta kuulostaa mutta totta se vain on.
“elämä on hyvä” on tärkeä lähtökohta jos halua tehdä siitä vielä paremmaksi. oli hienoa istua ihmisten keskellä ja hymyillä muiden kanssa heti kun aurinko pilkahti pilvien välistä. tytär huusi riemusta ja ystävänsä kanssa kompastelivat nurmikossa.
aurinkoista päivää toivotaan nyt ja illaksi toivotaan, että vaalit tuovat meppejä jotka tekevät työtä tasa-arvoisempaan ja eheämpään maailman puolesta.
kippis.
Onnittelut puolueen voitosta! Sääli, ettet päässyt itse läpi. Täytyy kyllä olla kuitenkin iloinen, että vihreät keräsivät kaksikin paikkaa.
Umayya. Minua kiinnostaisi tietää kuinka monta ääntä sait EU-vaaleissa - minun ääneni ohella - tiedätkö?
Hei,
Äänestin sua! Ja onneksi! Sulla on parhaat ajatukset.
Harmi että et päässyt. Pidä kuitenkin lippu korkealla!
Kaunis ja lämmin kiitos teille Jokaiselle! Myös kriittisesti suhtautuneille. Demokratiaa rakennetaan väittelemällä ja välittämällä.
Vihreiden tulos on loistava, joka neljäs helsinkiläinen äänesti Vihreät. Laitan analyysisni tilanteesta heti kun pääsen alas rauhassa kirjoitamaan.
Mutta luottamuksesta Kiitän ja Kumarran teitä jotka äänestivät. Tulos on: Abu-Hanna Umayya VIHR 8567. Se on pienempi kuin viime vaaleissa, mutta
kaikki Vihreät edhokkaat saivat melkein vain puolet edellisen kertaan verrattuna- kun nyt oli oikeasti absolutely loistava lista.
Lämpöä ja iloa, elämä on hieno projekti.
Umayya
Hei, olit ainoa joka uskalsi ylen vaalivalvojaisissa puhua asiaa ja myös kritisoida persujen politiikkaa, hyvä!
Hei! Hivenen olin pettynyt lausunnostasi YLE vaalivalvojaisissa TV:ssä su-iltana. Suvaitsevana ihmisenä et ehkä kuitenkaan haluaisi niputtaa kaikkia kristittyjä, homo-fobisia, perussuomalaisia yms. taantumuksellisia samaan nippuun? Ymmärrän toki, että on ennakkoluuloja vaikkapa “uskovaisia kristittyjä” kohtaan. Onhan siihen varmaan aihettakin. Mutta eikö se ole “vihollis”-kuvien lietsomista, että kuvaa jotakin ryhmää / ryhmiä kovin yleistävästi? Haastan sinua tutustumaan vaikkapa johonkin uskovaan kristittyyn. Omassa tuttavapiirissä on ainakin paljon avarakatseisia uskovaisia, joiden kanssa uskoisin sinunkin löytävän enemmän yhteistä (esim. aiheista ihmisoikeudet, maahanmuutto, ympäristö, sukupuolten tasa-arvo, globaali oikeudenmukaisuus jne.), mutta toki myös erilaisia mielipiteitä.
-Timo
P.S. En tiedä, tarkoititko “kristityllä” kristillistä puoluetta… Mutta eiköhän sekin ole liian yleistävää.
terve timo,
ymmärrän pointisi oikein hyvin. mutta täytyy katsoa asioita kontekstissa. meidän vihreiden listalla nyt oli mormooni-ehdokas joka on viimeksi äänestänyt minua. kun puhun vaali-iltanakristillis-listan koalitiosta perussuomalaisten kanssa eu-vaalivalvojaisissa vuonna 2009 - puhun juuri sen ryhmän arvoista ja tilanteesta. kun viittasin sdp:n pappiin viittasin juuri puolueeseen joka ajaa maallisia asioita ja tasa-arvoa. kaikilla kunniotuksella isä mitroa kohtaa- hän ei edusta sdp:n arvoja. viitasin siihen, että nykyään ideologioita vahvemmat ovat tietynlaiset mielikuvat joiden takia äänestetään. on se kummallista kun sosiaalidemokraattisen kentän ääniharava on sitoutumaton pappi jonka arvomaailmassa seksuaalisuus ja sen kieltäminen ovat elämän peruskysymyksiä ja joka ei ole tehnyt poliittista työtä eikä edes solidaarista sellaista. ja on se myös surullista, että vielä marokkolaissukunimeä kantava kristillisryhmän edustaja vertailee homot pedofiileihin ja on liitossa ryhmän kanssa joka flirtailee rasistien ja fasistien kanssa.
ei ole olemassa “yleis ulkomaalainen” eikä suomalainen joka edustaa kaikki suomalaiset, eikä kristitty eikä imaami. jokainen on erilaisten ideologioiden yhteissumma. viittasin surullisiin ristiriitoihin jotka ovat vailla ideologista ja poliittista linajausta.
umayya, jonka kolme enosta ovat luterilaisia pappeja mutta itse agnostikko
Hei,
minun täytyy myöntää, että olin samasta syystä pettynyt kuin Timo. Selityksesi on sinänsä järkeenkäypä, mutta lähetyksessä kommenttisi kuulosti hyvin kristinuskon vastaiselta - ikään kuin uskonnosta nousevilla arvoilla ei saisi olla enää mitään sijaa politiikassa. Vähän aikaa ehdin jo harmitella, että äänestin vihreitä KD:n sijaan.
Ja kristillisissä piireissä, edes ortodoksisessa arvomaailmassa “seksuaalisuus ja sen kieltäminen” eivät ole elämän peruskysymyksiä.
olen käynyt katolilaista ala-astetta ja ortodokisista ylä-astetta. seksuaalisuus on hyvin problemaattinen molemmissa. mutten halua tässä väitellä uskonnon ja seksuaalisuuden ilmentymisestä.
on mielenkiintoista saada tällasta palautetta. keskustelu on aina rakentava,
vilpittömästi toivon juuri tällaista palautetta kun ja jos joskus maalliset siirtolaisemme saavat imaamin vasemmalta ja oikealta edustamaan suomea parlamentissa. olisi hienoa kuulla, että kyse on hyvistä arvoista jotka istuvat lositavasti ja ristiriidattomasti maallisen vaikka eu-politiikkaan.
kiitos palautteesta.
Ateneumissa on 9.8.2009 asti hieno Kalevala-aiheisen taiteen suurnäyttely. Näyttelystä kertovalla nettisivulla on muutamien tunnettujen henkilöiden äänikommentteja teoksiin. Umayya Abu-Hanna on valinnut aiheekseen yhden kansallisen kuvastomme tunnetuimmista maalauksista, Akseli Gallen-Kallelan työn Aino-taru. Tämän verran hänellä on siitä sanottavaa:
”Siinä on vanha mies mekossaan, joka kurkottaa hyvin nuoren ahdistuneen naista kohti, ja tää hetki kertoo raiskausyrityksestä. Minulle se oli tosi outo, että juuri tätä hetkeä piti ikuistaa.”
Niin. Voihan se olla outo, jos ei ole hajuakaan, mistä se kertoo. Ateneumkaan ei pidä tarpeellisena kertoa näyttelysivullaan, mitä maalaus oikeasti esittää, joten tässä lyhyt tiivistelmä Ainon kohtalosta:
Joukahainen on luvannut sisarensa Ainon Väinämöiselle puolisoksi. Väinämöinen tapaa Ainon metsässä ja kosii tätä, mutta Aino kieltäytyy (triptyykin vasen osa). Äiti painostaa Ainoa suostumaan kosintaan; Aino ei halua ikälopulle Väinämöiselle, kokee tilanteen epätoivoiseksi ja lopulta hukuttautuu (triptyykin oikeanpuoleinen osa). Väinämöinen lähtee onkimaan Ainoa merestä. Hän saa saaliikseen kalaksi muuttuneen Ainon, mutta ei tunne tätä ja aikoo pilkkoa kalan ruokatarpeiksi. Aino-kala ponkaisee takaisin veteen ja ilmoittaa sitten Väinämöiselle, että olisi nyt tullutkin vapaaehtoisesti tämän puolisoksi, mutta ei ruuaksi (triptyykin kolmas, keskimmäinen osa). Väinämöinen pyytää Ainoa tulemaan vielä uudestaan, mutta turhaan.
Aino-taru ei siis kerro raiskausyrityksestä. Koko Kalevalassa ei itse asiassa ole ainuttakaan raiskausta eikä edes sellaisen yritystä, vaikka eepos muuten on niin normaaleja, kummallisia kuin kieroutuneitakin seksuaaliakteja väärällään. Vaimonryöstöjä Kalevalaan kyllä mahtuu kaksi, mutta Väinämöinen ei syyllisty edes sellaiseen.
Abu-Hanna on Taiteen keskustoimikunnan jäsen ja työskentelee Valtion taidemuseossa, joten luulisi hänen tietävän, mitä yksi Suomen taidehistorian keskeisimmistä teoksista esittää. Hänen yllä lainattu kommenttinsa kertoneekin vain hänen ensivaikutelmansa joskus kauan sitten. Mutta miksi Abu-Hanna ja Ateneum haluavat puhua yleisölle ennakkoluuloista palturia sen sijaan, että kertoisivat jotain, mikä voisi syventää ihmisten ymmärrystä teoksesta?
Hyvä taideteos tarjoaa katsojalle mahdollisuuden peilata käsityksiään ja tunteitaan. Niin Abu-Hannakin tässä tekee: hänen kommenttinsa kertoo, millaista tapahtumaa kyseinen kuva hänen kulttuurissaan todennäköisimmin esittäisi.
Triptyykin keskiosassa, jota Abu-Hanna kommentissaan ilmeisesti tarkoittaa, vanha mies ojentaa anovasti käsiään kohti välttelevää nuorta naista. Abu-Hanna tulkitsee tämän välittömästi raiskausyritykseksi; ilmeisesti hänen taustayhteisössään raiskaaminen on siis miesten normaali tai ainakin yleinen tavoite heidän lähestyessään nuorta naista. Suomalaisessa kulttuurissa näin ei ole, eikä raiskausyritys siksi ole koskaan tullut minulle mieleenkään taulua katsoessani - ei edes nuorena, kun en vielä tuntenut taustalla olevaa tarinaa.
Saadessaan lyhyesti kommentoida jotakin Kalevala-näyttelyn teosta Abu-Hanna on joutunut valitsemaan, mikä on tärkeintä, mitä hänellä on suomalaisille sanottavana. Hän ei ole katsonut tärkeäksi jakaa asiantuntemusta, jota hänelle lienee toimessaan kertynyt; hän ei ole katsonut tärkeäksi pohtia suomalaisen kulttuurin olemusta esimerkiksi oppimiskokemuksensa kautta. Ei, hän on katsonut tärkeimmäksi kertoa yksinomaan omista mielikuvistaan ja tuntemuksistaan - siis itsestään.
Ja millaisia tuntemuksia hän haluaa meille välittää? ”Teidän kansallisaarteenne on raiskaus ja keskeinen taruhahmonne naurettavan näköinen.” Kulttuurien välisen vuoropuhelun hienotunteisuusvaatimus ei selvästikään koske kaikkia. Ja sivumennen sanoen minusta on hieman koomista, että nimenomaan arabialaisesta kulttuuripiiristä tuleva henkilö katsoo asiakseen pilkata miehen väljää, kaapumaista vaatetta ”mekoksi”.
En moiti Abu-Hannan lausuntoa siksi, ettei Kalevalan hahmoja mielestäni saisi arvostella, vaan siksi, että sen voisi tehdä paljon älykkäämmin. Nykypäivän näkökulmasta Väinämöisen toiminta oli selvästi tuomittavaa: hän yritti pakottaa nuoren Ainon tälle itselleen vastenmieliseen järjestettyyn avioliittoon. Nykysuomalaisessa kulttuurissa tällaista ei onneksi hyväksytä, mutta kalevalaisena aikana se ei liene ollut mitenkään tavatonta. Taustansa ansiosta Abu-Hannalla olisi ollut hieno tilaisuus verrata Suomessa tapahtunutta kulttuurikehitystä esimerkiksi Palestiinan tilanteeseen. Tai hän olisi voinut pohtia, miksi hän näkee raiskausyrityksen taulussa, joka ei sellaista kuvaa. Mutta kun ei, niin ei.
Erityisesti paheksun sitä, että Ateneum tahallisesti välittää nettikävijöilleen paikkansapitämätöntä tietoa suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Kaikkien suomalaisten ei voi olettaa tuntevan tarinaa Ainosta niin hyvin, että he tunnistaisivat Abu-Hannan tulkinnan virheelliseksi.
Kulttuurien välinen dialogi voisi olla erittäin hedelmällistä, jos se pyrkisi pohtimaan eri lähtökohdista syntyvien erilaisten tulkintojen syitä. Abu-Hannan monologi pyrkii vain halventamaan kohdettaan esittämällä siitä virheellistä tietoa.
Vaikka Abu-Hannan kommentti siis objektiivisesti katsottuna on potaskaa ja moukkamainen, se ei ole hyödytön. Se ei kerro meille mitään Aino-tarusta eikä Kalevala-taiteesta, mutta se auttaa meitä ymmärtämään tämän eurovaaliehdokkaan itsensä ajattelutapaa, hänen arvojaan, moraaliaan ja taustakulttuuriaan. Oma kysymyksensä sitten on, kuuluuko tuo Kalevala-näyttelyn keskeisiin asioihin, vai sopisiko se paremmin johonkin muuhun yhteyteen.
A pessimist sees the difficulty in every opportunity; an optimist sees the opportunity in every difficulty.- Sir Winston Churchill